Hyvin huomaa, et kevät on jo tehnyt tuloaa tovin, aamuisin kun käyn myrkyttämässä itteeni linnut laulavat kilvan. Alkaa olla viime hetket tapailla Jamesia.

Tapahtunut on kaikenlaista. Ehkä kuitenkin eniten tälläkertaa Terri puolella. Arttu ja sen jälkikasvu Nipa ja Kerttu ovat päässeet toteuttamaan itseään luola hommissa ja tulostakin on tullut tähän mennessä 10 supia ja jatkoa seuraa eli ukko lähti tänä aamuna lisää jahtaamaan. Tää hiippakunta on ainakin omalta osaltaan hoitanut kiitettävästi pienriistanhoitoa.

Hirvikoira puolella jännitetään, tuleeko pieniä harnaita. M. Hallan-Taika on astutettu 27.02. ja nyt ei voi kuin odotella huhtikuun alkuun, et päästään ultraamaan.

Tää sisäkoira lauma alkaa käydä yhden jos toisenkii hermoille...Lilillä juoksu joka sekoittaa Töpön?! pään....herra on alkant ruikkia vääriin paikkoihin. Onneks Lennin kastraatio on vaikuttanut niin ettei raukkaparka ymmärrä juoksuista mitään (onneksi) Kirppu aloittaa konsertin heti aamu viideltä eli koko talo herää siihen rääkymiseen.  Siiriltä lähtee karva niin, että joka paikka on valkeeta karvaa täynnä. Joskus tuntuu, et kuka heveletti on tään lauman tänne hommannu.....Mutta täytyy sanoa niin kuin työkaverini: elämä on valintoja ja tää on mun valintani. Ei oikeesti on noista koirista iloakin eikä vaan pelkkää harmia...joskus vaan ajattelee et pääsis paljon helpommalla jos niitä ei ois niin paljon.

Eli Töppö(nen) on edelleen ilman kotia,vaikka toi veijjari on aivan ihana, niin tähän narttulaumaan ei tule yhtään pallillista urosta Artun lisäksi( joka ei liikoja hötkyile noiden narttujen juoksuja) johan se menee eläinrääkkäyksen puolelle, kun aina on joku narttu kiimassa, johan nuori uros pahimmassa tapauksessa kuihtuu pois, jos ei kiimojen aikaan ruoka maistu.

Kirpun kohtalo on avoin...jos hyvä sijoituskoti löytyy niin olen valmis sijoittamaan, mut jos ei niin kait se jää tohon.