Saran koiran pentu kotiutui 31.5, se on siis lyhytkarvainen collie Fatikon Ansa-tohvelinnoutaja, väriltänsä soopeli. Aivan ihana pakkaus. Minä kuvitteli colliet jotenkin pehmeiksi lössyköiksi, tai sitten tämä on tavallista kovempi luontoinen. Suusta kun ei saisi ottaa mitään vaan sieltä tulee muriseva vastalause ja periksi ei anneta millään. toisaalta parempi näin kuin et juoksis pitkin seiniä....Kiitos Kristiina tästä vaavista.

 

Sitten huonot uutiset.

Pipsa kävi 2.6. Aisti-klinikalla tutkimuksissa, kun on hengästyneenä rohissut enemmän tai vähemmän jo vaikka kuin kauan. Pipsaa oli juoksutettu muilla lääkäreillä tasaisin välein ja diagnoosina on ollut milloin kurkkutulehdus milloin mikäkin viimeisin tätä ennen oleva oli et nielurisat pitää poistaa. No Pipsahan tuli meille muutamia viikkoja sitten, eikä olla uskallettu käydä paljon lenkillä kun korina on ollut sen verta pahaa. Soitin Aistiin ja varasin ajan Cizinauskakselle ja ajattelin nyt se tutkitaan perusteellisesti, sillä Pipsa on sijoitusnarttu ja pentuja ei teetetä ennen kuin tiedän mikä aiheuttaa tuon mystisen korinan.

No meninne Aistiin ja selitin lääkärille oireet ja sitten juostiin pihalla hullunlailla ja korinaa vaan ei kuuluu, ajattelin et olenko luulosairas, kivaa olen ajanut Hesaan asti saattaakseni itseni naurunalaiseksi. No onneksi lääkäri ei luovuttanut, käski mennä läheiseen puistoon juoksemaan ja tulla takaisin.

Puistossa Pipsa rohis muutaman kerran ja se siitä. Menimme takaisin lekurin pihalle ja juoksin pihalla edestakaisin kuin hullu ja koira ei suostu päästämään mitään erikoisia ääniä. No onneksi lääkäri oli sitä mieltä että hän kuitenkin tähystää Pipsan kurkun ja tutkii keuhkot ja kurkkutorven ja ottaa lihassähkötutkimuksen. Pipsa jäi tutkimuksiin ja me siskolleni.

Haemme Pipsan neljän tunnin kuluttua, mieleni on sekava, pelkään pahinta ja toivon parasta. Lääkäri kertoo diagnoosin ja on kuin olisin saanut iskun vasten kasvoja. Idiopaattinen vasemmanpuoleinen kurkunpäähalvaus (Vasen äänijänne halvaantunut ei liiku odotetulla tavalla). Tuli itku koska heti ajattelin et se polyneuropatia, mutta lääkäri ei usko siihen, koska hermoratatutkimustulos on normaali. Liikkeet Pipsalla on suorastaan harmooniset ja kurkku on rohissut jo melkein vuoden, eli se pitäisi näkyä jo myös liikkeissä. Pois suljettiin myös kilpirauhasten vajaatoiminta (vastaus tuli myöhemmin ja se on normaali).

No mitä tästä eteenpäin? Pipsan elämä ei ole normaalin nuoren koiran elämää, riehumiset on kielletty, ei palloleikkejä, toisten koirien kanssa riekkumista....Elämän pitää olla rauhallista, tosin jos koira on tossa lihaskunnossa kuin on nyt niin, rohinaa tuskin tulee normi kävelylenkeillä, mutta herääkin kysymys millä saadaan pysymään lihaskunto yllä? Ja jos tila huononee Pipsa kurkunpää on leikattava. Koepaloja lääkäri ei suostunut vielä hermoista ottamaan, koska pitää hyvin epätodennäköisenä että kyse olisi polyneropatiasta, mutta seuraamme vielä vuoden ja jos ne liikkeet eivät muutu voimme olla sata varmoja ettei se ole polyneuropatiaa. 

Voitte arvata että harmittaa, harmittaa....Pipsa on jokatapauksessa suljettu pois jalostuksesta...vaikka lääkäri ei sitä kieltänyt, minä vaan en voi käyttää sitä jalostukseen piste.

Se että kirjoitan kaiken täällä ja avoimin kortein johtuu siitä, ettei minulla edelleenkään ole mitään syytä peitellä asioita. Missään keskustelupalstoilla en näistä halua kirjoitella. Asiasta saa multa kysellä ihan vapaasti ja suoraan. Tiedän että tästä alkaa taasen se ihana sipisupi....mutta minä ainakin voin katsoa itseäni peiliin ja todeta mitään en ole salannut.

Ne jotka nyt taputtelevat karvaisia käsiään, niin oletteko aivan sata varmoja et omat koiranne ovat TÄYSIN TERVEITÄ, sillä jos niitä ei ole tutkittu niin, ette te voi olla varmoja sellaisesta josta ei ole faktatietoa.

Lämpimämpää kesää odotellessa.