Kyllä elämä koettelee! Ensin hajosi koneestani kovalevy. No kone meni hospitaliin ja sain äidiltäni koneen lainaksi ja yllätys sekin hajosin. Voi vain arvata että kerpeleet on lennelleet. No nyt on oma koneeni korjattu, mutta kaikki rakkaat kuvani ja muutkin koneella olleet tiedostot katosiva bitti avaruuteen. Sen siitä saa kun ei ole varmuuskopiota!

No tapahtunut on paljon. Eikä oikein tiedä mistä aloittaisi. No en sin ihmiset. Minun koulu jatkuu edelleen ja ensimmäinen näyttö on viikolla 5. Ukko oli tässä pakkolomalla. Sara on ehtinyt käydä kaksissa kisoissa (luistelu). Menestystä ei vielä ole tullut. Luistelu harrastus on ollut jäissä joulukuun alusta, kun on ilmennyt noita rasitusvammoja, johtue vääränlaisista luistimista. Eli on luistinten osto edessä ....kiva ja ne maksaa noin 500 egeä. Joonalle kuuluu hyvää, kunhan saa tietyn annoksen ulkoilua päivässä, olipa pakkanen tai ei.

Ja sitten pääasiaan koiriin... Yksi hirvikoira kasvattimme M. Hallan-Taika palautui takaisin, koska ei kuulema toimi metsällä niinkuin pitäis?! No ukko haki koiran perjantaina ja vei lauantaina metsään ja yllätys Taika löysi hirvet. Koira piti kuitenkin otta kiinni kun sillä ei ollut tutkaa. En tiedä kenessä vika, mut ukko teki koirasta KVA:n alle kuukaudessa. Muutenkin Taika toimii moitteettomasti. Olemme erittäin tyytyväisiä, kun Taika tuli kotiin. Suunnitelmissa on astuttaa se keväällä, jos löytyy sopiva uros. Artulla on käynyt tuuri, anaskii oasta mielestään. Sillä on nimittäin käynyt niitä tyttölöitä. Ensin kaksi ihan uutta tuttavuutta ja sit vielä oman lauman ah niin ihana Kaisa. Astutuksesta on nyt kulunut pari viikkoa ja en tiedä liekö Kaisa pieniin päin, mutta haaveelliseksi on neiti muuttut. Makoilee päivät pitkät soffalla onnellinen hymy huulilla. 

Sitten kissoloihin, luit ihan oikein monikossa. En vissii ole kertonut kun meidän Inka-neiti päätti Juhannuksen jälkeen lähteä reissuun oli sillä tiellä 3,5 kk. Kattia etsittiin pitkin kyliä, mutta ei löytynyt. Soittelin jopa Löytöeläintalolle, mutta ei mitään. Ihan kuin maa olisi sen niellyt. No Inka on Saran ja tytöllä hirviä huoli ja murhe. Saimme ylipuhuttua isin ja kävimme uuden kissan tai oikeammin kissat. Näin meille tuli Peppi ja Kalle. Pennut ehti olla meillä viikon, kun Inka ilmestyi pihalle. No sen verran katti oli villiintynyt, että se piti loukuttaa. Parin tunnin päästä se kuiteskin oli jo niin kuin ei missään reissussaolis ollutkaan ja niinpä meillä on nyt kolme kissaa.

Oltiin muuten viime viikonloppuna Juvalla jasaaliina Rico H, Lola ERI2 PN3, Malla Eri3 PN4, Saana EH?,Pipsa EH, M. Golden Touch EH?. Kiitos kaikille kasvattieni omistajulle päivä oli mukava vaikken kasvattajaluokkaa saanutkaan.

Siinäpä tärkeimmät.